ETUSIVULLE

KETOLAN TILA
STRUTSIT
PALVELUT
YHTEYSTIEDOT
GALLERIA
YHTEYDENOTTO
TAPAHTUMAT
HINNASTO

AGROCENTER OY
Korvenojantie 17
05200 Rajamäki

040-55 00 608
044-25 21 522
info(a)agrocenter.fi




STRUTSIT

Strutsi, (Strutsio camelus) on suurin tällä hetkellä maapallolla elävistä linnuista. Strutseja on useita lajeja ja se kuuluu Ratites sukuun. Muita Ratites sukuunkuuluvia lintuja ovat mm. emu ja kassowoar, jotka elävät Australiassa, kiwi, jonka asuinalueena on Uusi-Seelanti sekä reha tai toiselta nimeltään nandu, joita esiintyy Etelä-Amerikassa.

Eripuolilla Afrikkaa esiintyy erilaisia strutsilajeja kuten esim.
- sinikaulainen (blue neck) strutsi, jota tavataan itäisessä Afrikassa
- punakaulainen (red neck) strutsi, joka elää Afrikan pohjoisosissa.
- harmaakaulainen (grey neck) strutsi, jota tavataan Somaliassa.
- mustakaulainen (black neck) strutsi Etelä-Afrikassa


Villeistä lajeista on jalostettu edelleen risteyttämällä uusia lajeja kuten:

Texas-strutsi, joka on Usa:ssa kehitetty risteytys punakaulaisesta ja sinikaulaisesta strutsista. Tämä laji kasvaa nopeasti ja antaa lihaa 30 % enemmän kuin muut lajit.

African black (Oudtshoorn ostrich) strutsi, joka on risteytetty punakaulaisesta ja mustakaulaisesta strutsista. Tälle lajille ominaista on kiharaiset, tuuheat höyhenet.

Strutsi on hyvin sopeutuvainen eläin. Sopeutumiskykyään se tarvitsee nykyisillä asuma-alueillaan Afrikan aavikoilla, joilla vuorokauden aikaiset lämpötilan vaihtelut ovat suuria. Päivällä saattaa lämpötila kohota +40C ja yöllä laskea pitkälti nollan alapuolelle. Hyvä sopeutumiskyky on mahdollistanut strutsien kasvatuksen hyvinkin erilaisissa ilmasto-oloissa maapallon eri alueilla.

Täysi-ikäinen uros voi kasvaa aina 2,5 m pituiseksi ja painaa n. 150 kg. Naaraat ovat tavallisesti hiukan uroksia pienempiä. Strutsinmuna painaa keskimäärin 1,5 kg ja vastaa sisällöltään 24 kananmunaa. Strutsilla on erittäin hyvä näkö. Sanotaan, että se voi nähdä 2-3 cm suuruisen esineenjopa 1.6 km päästä.

Verrattuna ruumiin painoon ovat siivet aivan liian pienet, jotta strutsi voisi lentää. Samoin siltä puuttuu voimakas rintalihas, joka on lentokykyisillä linnuilla. Strutsin rintalihaksen tulisi olla vähintään 500 mm paksuinen, jotta se pystyisi siivillään nostamaan ruumiinsa painon maasta ylös.

Strutsin höyhenien rakenne ei myöskään sovellu lentämiseen. Höyhenistä puuttuu lentävien lintujen höyhenissä esiintyvät väkäset, jotka pitävät höyhenen untuvat yhdessä ja saavat aikaan höyhenen sileän pinnan.

Voimakkaat jalkalihakset alkavat kantapäästä, joka on n. 60 cm maasta. Strutsin polvi sijaitsee n. 1m korkeudella maasta. Strutsin jalassa on vain kaksi varvasta, joka sekin tekee strutsista ainutlaatuisen kaikilla muilla Ratites sukuun kuluvilla linnuilla on vähintään kolme varvasta.

Pidemmän varpaan päässä on kestävä, terävä kynsi, jota strutsi käyttää esim. taistelutilanteessa tai kaivaessaan maahan pesän.

Strutsin kaula on n. 1 metrin pituinen, josta n. 30 cm on höyhenien peitossa ja loppuosa untuvan peitossa. Strutsi on erittäin nopea juoksia. Se saavuttaa silmänräpäyksessä 60-70 km tuntivauhdin, jonka se voi ylläpitää jopa 3.5 km ajan. Tämä ominaisuus tekee strutsista nopeimman, kaksijalkaisen eläimen maapallolla. Nopea reaktiokyky osaltaan on edesauttanut strutsin säilymistä maapallolla monta miljoona vuotta. Villinä ollessaan strutsi elää 5-6 aikuisen linnun ryhmissä. Tämä ryhmä on kuitenkin varsin löyhästi yhteen sidottu. Strutsit siirtyvät vaivattomasti ryhmästä toiseen, aina sen mukaan missä ryhmässä ne viihtyvät parhaiten.

Paritusaikana muodostavat johtajauros ja sen lempinaaras parin. Parittelun jälkeen uros kaivaa naaraalle pesän, johon se joka toinen päivä munii munan. Samaan pesään munivat myös muut lauman naaraat, mutta haudonnan suorittaa lempinaaras yhdessä uroksen kanssa. Naaras voi munia 40-70 munaa munintasesongin aikana. Luonnossa on tavattu strutsinpesiä, joissa on ollut jopa 120 munaa.

Strutsiuros on suuren luokan Casanova, joka parittelee paritteluaikana usean naaraan kanssa. Tämä ominaisuus varmistaa kannan säilymisen, koska luonnossa munavarkaat vievät 50 % munituista munista. Kun uroksella on useampi naaras pariteltavana, yhdellä haudontakeralla, hävikistä huolimatta, syntyy riittävästi eläviä poikasia, jotta kanta säilyy.

Lempinaaraalla on kyky tunnistaa omat munansa muiden naaraiden munista, jotka se vierittää pesästä pois, jos pesässä on liian monta munaa. Se tarjoilee muiden naaraiden munia myös munavarkaille kuten hyeenoille ja leijonille säilyttääkseen omat munansa pesässä. Tällä tavalla luonto on varmistanut sen, että voimakkaat, hyvät yksilöt jatkavat sukua ja heikompien yksilöiden munat tuhoutuvat.

Strutsinpoikasella on kova työ edessään, kun kuoriutumisen aika koittaa. Se joutuu potkimalla jaloillaan ja työntämällä niskallaan rikkomaan 2 mm paksuisen munankuoren. Sillä ei ole "munahammasta", joka muilla linnuilla on munankuoren rikkomista varten. Poikaselta menee n. 9 tuntia kuoren rikkomiseen. 24 tunnin kuluttua kuoriutumisesta se on valmis jättämään pesän ja seuraamaan vanhempiaan.

Strutsinpoikanen on hyvin varustettu syntyessään. Sillä on höyhenpeite valmiina, hyvä näkö ja eväspussi mukanaan. Kuoriutumisen viimeisinä tunteina poikasen keltuaispussi vetäytyy poikasen vatsaan ja tällä tavalla poikasella on syntyessään vararavintoa, jolla se pärjää luonnossa ensimmäiset päivät. Keltuaispussi on suoraan yhteydessä poikasen ruuansulatusjärjestelmään.

Luonnossa ollessaan poikaset aloittavat 4-5 päivän päästä kuoriutumisestaan nyppiä maasta pieniä hiekanjyväsiä, munankuoren palasia ja aikuisten lintujenulostetta. Strutsinpesä on usein kaukana ruoka- ja juomapaikoista, siksi on varsin käytännöllistä, että poikaset aloittavat syömisensä ravintoaineelle, jota on jatkuvasti läheltä saatavissa eli aikuisten ulosteella. Ulosteessa on paljon kuituja ja tarpeellisia bakteereja, jotka ovat välttämättömiä poikasen ruuansulatuksen liikkeellelähdölle sekä immuniteetin rakentamiseksi. Samoin ulosteessa on suhteellisen paljon nestettä, joka sammuttaa janon. Luonnossa keltuaispussi on imeytynyt poikasen verenkiertoon 2-3 viikon sisällä syntymästä. Tällöin poikanen on oppinut myös nokkimaan luonnosta muita ravintoaineita, kuten ruohoa ja erilaisia siemeniä.

Poikaset kasvavat erittäin nopeasti. Syntymäpaino on n 900 g ja 10 viikon kuluttua painoa on kertynyt jo 10 kg. Poikasen paino kasvaa huimaa vauhtia myös jatkossa. Kolmen kuukauden iässä sen paino nousee melkein puoli kiloa päivässä. Tällä vauhdilla se vuoden ikäisenä painaa jo 100 kg.

Luonnossa yksi poikanen kahdeksasta säilyy aikuisikäiseksi. Poikaset ovat alttiita erilaisille loisille ja tulehduksille, kuten keuhkotulehdukselle. Ne ovat myös helppo saalis muille villieläimille. Poikaset elävät vanhempiensa kanssa aina yhdeksän kuukauden ikään saakka. Saavuttaessaan tämän iän strutsi on jättänyt taakseen vaikeimman ajan ja suurella varmuudella se tämän jälkeen elää hyvinkin kauan. Luonnossa on tavattu jopa 80 vuoden ikäisiä lintuja. Skandinavian olosuhteissa pitkäikäisyydelle ei ole mitään esteitä ja voidaankin arvioida, että Suomessa linnut ovat tuotantokykyisiä aina 20-30 vuotta.



< sivun alkuun